Kun pennut ovat lähteneet uusiin koteihin, on oloni jotenkin helpottunut, mutta tietysti olen myös levoton: miten sopeutuminen sujuu, maistuuko ruoka, löytyykö hiekkalaatikko. Ihan kuin veisi pikkulasta vieraaseen paikkaan hoitoon.

Svante on saanut uudessa kodissaan nimen Veeti, ja pärjäillyt ihan mukavasti. Ensimmäinen yö oli kulunut keittiössä Feliway-haihduttimen kodikasta pöhinää kuunnellessa, mutta jatkossa poju on nukkunut isäntäväen välissä toimien Sarin herätyskellona. Kostea, viileä kuono korvaan, niin herätys on taattu :D.

Topakka Piipi oli uudessa kodissaan aluksi pelästyttänyt Milli-ragdollin, joka on vasta puolivuotias. Mutta nyttemmin neidit ovat ystävystyneet, eikä Milli enää juokse Piipiä piiloon sängyn alle. On siinä Millillä ihmettä kerrakseen, kun joku hännätön otus väittää olevansa kissa.

Blondi on saanut uudessa kodissaan nimen Maisa, sekä kauniin, nuoren kotikissan Pipsan kaverikseen. Aluksi Pipsakin oli ollut lähinnä peloissaan, mutta nyt neidit jo touhuavat yhdessä täyttä päätä ja "auttavat" emäntäänsä kotihommissa. Maisa on jatkanut kotona opittua tapaa nauttia aamupalaa ihmisten kanssa, tai oikeastaan puolesta, soveltuvin eli maistuvin osin, sen lisäksi, että Maisa ahmii Pipsankin sapuskat aina jos vain ehtii. Paitsi että silakat eivät enää neidille kelpaa. Jotain parempaa tarttis saada, ja luulenpa, että saakin :)

Maisa (Armain Divendoes, MAN f 03 54) uudessa kodissaan. Kuva: K. Salmela.

Täällä kotona Lordi-poika on ryhtynyt luntraamaan veden kanssa, kuten monetkin emonsa puoleiset sukulaiset. Lordi notkuu tiskialtaassa, ja odottelee toiveikkaana, jos hanasta vaikka joku vesitippa putoaisi. Toivon hartaasti, että Kaapo-poju pysyisi "kuivilla", koska tiskipöytä on ihan kamalan näköinen, kun kosteat kissantassujen jäljet kuivuvat siihen.

on täällä nyt, kun kolme pentua on lähtenyt uusiin koteihinsa. Svante meni ainoaksi lemmikiksi, Piipi ja Blondi sen sijaan opettelevat elämään uusien kisukaverien kanssa. Söpö on varattu, mutta hänet haetaan hieman myöhemmin.

 Parille kastraattipojalle kun vielä löytyisi kodit, niin hyvä olisi. Tokihan pojat täälläkin saavat olla, mutta tulee vaan kissaluku niin suureksi, että tuntuu, ettei ehdi kaikille antaa tarpeksi huomiota.

Kaapo (MAN n 03 54) on pitkähäntäinen, mustavalkoinen poju. Kaapo on mukava ja rauhallinen poika, joka tulee kaikkien kanssa toimeen.

Lordi (MAN n 03 52) on hännätön mustavalkea, paksuniskainen poika, rauhallinen ja mukava. Lordin toinen lempinimi on Panda, koska maatessaan selällään jalat sammakkoasennossa Lordi muistuttaa jättiläispandan poikasta :) Lordille ei ole tullut mustaa nenua kuten veljilleen tuli, muutaman viikon kuluttua syntymästä.

Lapsena kammoksuin lauantaipäiviä, koska äitini, joka oli himosiivooja, yritti kasvattaa minusta hengenheimolaistaan. Voin sanoa, ettei onnistunut.

Nykyisin lauantaipäivä puistattaa minua ihan muusta syystä. Ikävä sanoa, mutta kyllä se johtuu kissanpennuista. Lauantaina pitäisi nimittäin ottaa uudet pentukuvat kotisivujani varten, eikä se ole ihan helppoa, kun on 7 vilkasta pentua.

Eli ensimmäiseksi tarkistan, että kameran akku on täysi ja muistikortti tyhjä. Sitten kevennän hieman vaatetustani. Olen nimittäin tietyssä iässä oleva naisimmeinen, ja hikeä pukkaa jo ilman pentujen kuvaamistakin :)

Sitten alkaa varsinainen kuvaussessio. Jos on onnea, yllätän jokusen pennun korista makailemasta. Kiireesti vaan kamera räpsymään. Tässä vaiheessa kaikki pennut valpastuvat, ja ralli olohuone-keittiö-kiipeilypuu-eteinen-makuuhuone ja päinvastoin alkaa. Hyvässä lykyssä joku aikuinenkin kissa liittyy saattueeseen, ja mikäs pennuista sen hauskempaa. En valehtele, kun sanon, että joku pennuista nappasi vauhdissa kiinni norskin häntään, ja sai muutaman metrin ilmaista kyytiä, kunnes putosi, tukku mustia karvoja kynsissään. Välillä suljen silmäni, ja toivon, että tästäkin päivästä selvitään ilman eläinlääkärireissua.

Räpsyttelen kameraa, ja katson välillä, mitä kortille on tullut. Poistan kuvia, joissa näkyy allekirjoittaneen varpaat tai polvet, tai kameran hihna, tai pelkästään likaiset verkkarit, jotka joku ääliö on jättänyt tuolin karmille roikkumaan. Jossain kuvassa näkyy kissasta pelkkä nenä (tullut kameraan kiinni), hännänpää, tai ei sitäkään, manx-kasvattajan kyseessä ollessa sekin on enemmän kuin mahdollista.

Valoa on liikaa tai liian vähän, tai se tulee väärästä suunnasta. Myöhästyn yhden nanosekunnin verran laukaisussa, ja taas kuva menee pieleen. Kameran uutta virittymistä odotellessa pentu vilahtaa piiloon.

Siinä vaiheessa, kun istahdan koneelle ja ryhdyn siirtämään kuvia koneelle ja edelleen sähköpostilla sivujen päivittäjälle, ainakin kolme pentua tulee riviin istumaan läheiselle tuolille ja katsoa kiliittelemään minua päät kallellaan. Lienee viisainta olla kertomatta, mitä sanon heille siinä vaiheessa. Sen arvaa jokainen, joka joskus on yrittänyt kuvata hereillä olevia kissanpentuja. 

Lordi (Armain Jueves) on isokokoinen, mutta hyvätapainen hännätön manx-poika, tässä 10-viikkoisena.Lordin nimi on espanjaa ja tarkoittaa torstaita. Harmi, että pennut näyttävät kuvissa usein niin säikähtäneiltä.

Söpö (Armain Domenica) on lupaavan näköinen stumpytyttö eli töpöhäntäinen manx.Söpön nimi on italiaa ja tarkoittaa sunnuntaita.

Piipi (Armain Antradienis) on sylissä viihtyvä hännätön, kilpikonnavärinen manx-tyttö.Piipin nimi on liettuaa ja tarkoittaa tiistaita.

Joskus mietin, mitä olen oikein ajatellut, kun olen hankkinut pentueen samaan aikaan, kun taloyhtiössämme tehdään putkiremonttia. No, enhän millään voinut tietää, että pentuja tulee seitsemän.

Itse asiassa olin huolissani, saako Luna (MAN) enää ollenkaan pentuja, kun ei ole enää ihan nuori. Huoleni siis osoittautui aiheettomaksi.

Pennut kävivät tänään ekoilla rokotuksilla. Pennut tarkastettiin ja terveiksi todettiin.

Svate-pojun (Armain Pazartesi) varannut Sari kävi eilen perheensä kanssa meillä. Olipa oikeaan aikaan Sarin sormi kameran laukaisunapilla :D

Lunan (MAN) pennut ovat jo oppineet poistumaan pentulaatikosta, eli laahauskävelyvaihe alkaa. Siis pentu ei kävele laahaten jalkojaan, vaan ihminen, jotta ei astu vahingossa pennun päälle. Pentu on niin salamannopea, että tuntuu joskus ihan väkisin työntyvän jalan alle.

Viime lauantaina olin Manxrenkaan esittelynäyttelyssä Nummelassa. Omia kissoja minulla ei ollut mukana, vaan olin keittiöhommissa kahden muun henkilön kanssa. Aina, kun oli hetki aikaa, karkasin salin puolelle lällyttelemään erästä ihanaa punatabbypoikaa, nimittäin eurooppalaiskasvattiani Nappia (Armain Snufkin, EUR d 22), joka oli nyt 9 kuukauden ikäsenä ensimmäistä kertaa näyttelyssä. Etukäteen jännitin, miten poika touhuun ja meteliin suhtautuu, mutta Nappihan oli kuin ihmisen mieli, niin rauhallinen ja hyväntuulinen koko ajan, kuin olisi ikänsä juossut näyttelyissä. Ja kyllä on poika hyvin hoidettu ja komean näköinen, kookas ja lihaksikas! Äiti -Mimmi ja isä-Eikka olisivat ylpeitä pojastaan, jos osaisivat ajatella kuin ihmiset.  

Photo: www.heikkisiltala.com

This handsome European unneutered male bred by me, Armain Snufkin (EUR d 22), called "Nappi", debuted in Manxrengas Presentation Show in Nummela last Saturday, 13.9. 08. He enjoyed his day and I enjoyed petting and kissing and hugging him tens of times. Nappi is very beloved and pampered a lot by his new family Iina & Ilkka Tohmo from Kirkkonummi.

Eurooppalaiseni Mimmiesteri kävi heinäkuussa astutusreissulla, ja toiveikkaina odottelimme Mimmin ja Eikan pentuja. Jotenkin minulla oli kuitenkin koko ajan sellainen tunne, ettei Mimmin tiineydessä ole kaikki ihan hyvin, joten käytin Mimmin tiineysultrassa elokuun puolivälin paikkeilla. Kaikki oli kunnossa, ja jatkoimme odottelua.

Viime viikon lopulla Mimmille tuli erilaisia huolestuttavia oireita, joten maanantaina veimme Mimmin taas eläinlääkäriin. Pentuja ei löytynyt ultralla eikä röntgentutkimuksella.

Katsoin parhaaksi leikkauttaa Mimmin, joten pentuja ei Mimmille tule enää koskaan. Toivomaani Mimmin ja Eikan tytärtä eurooppalaiskasvatustani jatkamaan en saanut. Pettymys on tällä hetkellä kova, mutta aika lienee paras lääkäri tässäkin asiassa. 

Vuosilomani lähenee loppuaan, ensi viikolla pitäisi mennä töihin. En tajua, miten selviän työpäivästä, kun tulee niin kamala ikävä pentuja jo yhden kauppareissunkin aikana. Vaikka hyvinhän Luna pentunsa hoitelee, eihän niillä mitään hätää ole. Tänään taas kuvasin pentuja, toivottavasti kuvat tulevat sivuilleni viikonloppuna.

Tässä ovat Lunan (MAN) valkokirjokilpparitytöt, vasemmalla töpöhäntäinen Söpö (Armain Domenica) ja oikealla pitkähäntäinen Blondi (Armain Divendoes). Kuten kuvasta huomaa, pitkähäntäisellä manxilla on useimmiten hieman kapeampi pää kuin hännättömällä.

Luna (MAN) gave birth to two bicolor tortie girls (and 5 other kittens), a stumpy girl Söpö (Armain Domenica) on the left and a longy girl Blondi (Armain Divendoes) on the right.

The names the kittens are registered with are the days of the week from Monday to Sunday on some European languages, e.g. on Italy and French. Please see my pages armain.info.

Kahden viikon ikä on jännä käännekohta pentujen elämässä. Ne oppivat kävelemään ja istumaan pää pystyssä, sekä seurailevat ympäristöä jo enemmän.

Lunan pennut ovat ihania, viihtyvät sylissä pussailtavina ja taapertavat luokseni, ellei sitten satu olemaan juuri silloin suurempi tarve ruokaan kuin muuhun. Luna on pystynyt ruokkimaan pentunsa täysin omalla maidollaan, mikä on aika saavutus keneltä tahansa kissaemolta. Olen oikein ylpeä hänestä.

Kaksi blondia :) tekemässä läksyjä.

Tässä on Svante-poika parin viikon ikäisenä tyttäreni Suvin siliteltävänä.

Muistan, että kun lapseni olivat pieniä, meillä oli lasten peli nimeltä Kuvalotto. Enpä silloin sitä lasten kanssa pelatessani ajatellut, että joskus pelaan kuvalottoa tietokoneella. Nimittäin kuvien siirtäminen koneen kuvatiedostosta tämän blogin kuvagalleriaan on varsinaista kuvalottoa ja arpomista. Tunnin ähräyksellä saan ehkä pari kuvaa siirrettyä. Tiedostan kyllä, että kuvatiedosto on pienennettävä, jotta se siirtyisi, mutta se onkin helpommin sanottu kuin tehty helmitauluaikakauden lapselta. Äsken mua huvitti ja välillä harmitti, kun galleriaan siirtyi pari ihan vieraan kissan kuvaa, mutta omien pentujen kuvia ei millään.

Täytyy yrittää huumorilla suhtautua tähän rajoittuneisuuteensa.Ehkäpä opin, jos joku tulee tänne ja vääntää rautalangasta, miten kuvien siirto tapahtuu näppärästi. Sitä odotellani leikin pentujen kanssa ja pidän heitä hyvänä. Siinä olen sentään hyvä.

Luna pennut noin 1,5 iikon ikäisinä. Pentujen lempinimet ovat Svante, Piipi, Tilda, Lordi, Blondi, Kaapo ja Söpö. Viralliset nimet ja värikoodit löytyvät kotisivuiltani armain.info. Pentujen nimet ovat viikonpäiviä maanantaista sunnuntaihin eri kielillä. Kielet on valittu ihan satunnaisesti sen mukaan, mikä kuullostaa hauskalta, ja millä kielellä on sovelias kirjoitusasu. Nimien löytämisessä auttoi kaannos.com -sivusto.

Mimmiesteri (EUR) kävi tänään eläinlääkärillä tiineysultrassa. En ole yleensä kasvatuskissojani ultrauttanut, mutta minulla oli nyt poikkeuksellisen epävarma olo Mimmin tilanteesta. Eläinlääkärin mielestä Mimmi on tiineenä, joten pentuja voimme odotella joskus syyskuun puolivälissä. Voi kunpa saisin Mimmin ja Eikan tyttären näyttely- ja kasvatuskissakseni!

My European female Mimmiesteri visited my vet today. I wanted to know whether Mimmi is pregnant or not. Well, my vet said to me that Mimmi is pregnant. I'd like to have Mimmi's and Eikka's female kitten to continue my European breeding. I suppose that Mimmi will have her kittens about 15.9. 08.

Samalla reissulla norjattareni Epsu siirtyi kastraattikerhoon. Kasvatan jo ennestään kahta muuta rotua, joten ei tuntunut hyvältä ajatukselta ryhtyä vielä norjalaisia metsäkissojakin kasvattamaan. Jätän suosiolla tämän hienon rodun muiden kasvatettavaksi, ja nautin vain Epsun ihanasta luonteesta ja hienostuneesta ulkonäöstä.

My female NFO Epsu was spayed today.

Luna (MAN) ja kaikki 7 pentuaan jakselevat hyvin. Ilman pentujen lisäruokaa on toistaiseksi pärjätty, kiitos Lunan pennuille omistautuneen asenteen. 

Nyt on kulunut muutama päivä manx-rouvani Lunan jättiylläristä eli seitsemän pennun synnyttämisestä. Emo ja pennut voivat hyvin, ja kätilökin alkaa hiljalleen toipua.

Pennut ovat toistaiseksi pärjäilleet emon maidolla. Lunalle yritän tuputtaa ruokaa joka välissä, jotta maitoa tulisi jatkossakin. Rasvaisinta jauhelihaa mitä löytyy ja hyla-kuohukermaa palan painikkeeksi. On paljon helpompaa lisäruokkia emoa kuin pentuja.

^ Eurooppalaiseni Mimmiesteri on muuttanut Lunan pesälaatikkoon asumaan toimiakseen imetystukihenkilönä (paitsi kissa ei ole kyllä henkilö) ja pentujen "wc-avustajana". Välillä Mimmi tulee pentulaatikosta pois vähän huilimaan :)

^ My torbie European female Mimmiesteri resides in Luna's kitten box helping Luna to nurse the kittens.

^ Koneeni on kieltäytynyt siirtämästä kaikkien pentujen kuvia blogini kuvagalleriaan, mutta tässä nyt kuva Lunan kahdesta bicolor valkokirjokilpikonnapennusta. Blondilla on pitkä häntä ja Söpölle tulee ilmeisesti töpöhäntä.

^ Luna gave birth to two tortie bicolor kittens. Blondie has a long tail and it seems to me that Söpö has a stumpy tail.

^ Tildalla on hieno punainen "vyö" ja pieni valkoinen läikkä alaleuassa. Oikeassa etutassussa on valkoinen "hansikas".

^ Tilda has a red "belt" and some tiny white marks.

^ Piipillä on punainen läiskä päässa eikä oikein valkoista missään.

^ Piipi has a red "hat". It seems to me that Piipi has no white marks.

^ Lunan kaikki kolme poikaa Svante (kuvassa), Lordi ja Kaapo ovat mustavalkoisia bicolor-värityksellä. Kaapolla on pitkä häntä.

^ Luna gave birth to three black & white bicolor sons: Svante (above), Lordi and Kaapo (who has a long tail).